Kristittyjen ykseyden rukouspäivä 2024

Erityispyhät / Yhteiskunnalliset juhlapäivät

Maarian kirkon pääalttari. Liturgisena värinä vihreä. Alttaritauluna toimii keskiaikainen alttarikaappi.

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

Kansalliset rukouspäivät

Rukouspäivää vietetään kaksi kertaa vuodessa. Kristittyjen ykseyden rukouspäivää vietetään 18.1. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää vietetään 24.10. Rukouspäivät eivät peitä kohdalle sattuvia kirkkovuoden pyhäpäiviä. Rukouspäivien tekstejä voidaan käyttää saarnateksteinä.

Suomessa on vuodesta 1676 lähtien vietetty säännöllisesti rukouspäiviä, joita aiemmin oli neljä ja ne olivat valtiovallan määräämiä. Kansallisten rukouspäivien valinta ja päättäminen on ollut kirkkojen omissa käsissä vuoden 2004 alusta lähtien. Vuonna 2008 siirryttiin neljästä rukouspäivästä kahden rukouspäivän käytäntöön. Rukouspäivien valmistelusta ja aineistosta vastaa Suomen Ekumeeninen Neuvosto.

Rukouspäiväjulistus on yli 400-vuotiaana perinteenä yksi valtionpään vanhimpia virkatehtäviä. Tasavallan presidentti päättää virkakautensa alussa siitä, jatkaako hän tätä käytäntöä.

Rukouspäiväjulistus toivotaan luettavan seurakunnissa ensimmäisenä rukouspäivänä 18.1. tai sitä edeltävänä sunnuntaina.

Raamatun tekstit

Hoos. 2:16–23
(Hoosean kirjasta kirjasta, luvusta 2)

– Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun hänelle suloisesti.
Siellä minä annan hänelle viinitarhoja, minä muutan Akorinlaakson toivon portiksi. Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä, kuin silloin, kun hän lähti Egyptistä.
Sinä päivänä – näin puhuu Herra – hän on sanova minulle: »Minun mieheni!» eikä hän enää sano: »Minun baalini!»
Minä poistan baalien nimet hänen huuliltaan, niitä ei enää mainita.
Sinä päivänä minä luon rauhan: Villieläimet, taivaan linnut, maan matelijat eivät enää tuota vaaraa. Minä särjen jousen ja miekan, niin ettei sotia enää käydä. Minä annan kansani asua turvassa.
Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi, minä liitän sinut itseeni vanhurskauden ja oikeuden sitein, rakkaudella ja hyvyydellä.
Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein, ja sinä tulet tuntemaan Herran.
Tuona päivänä minä vastaan pyyntöihin, sanoo Herra, minä vastaan taivaan pyyntöön, ja taivas vastaa maalle.

Ef. 2:12–22
(Kirjeestä efesolaisille, luvusta 2)

Siihen aikaan te elitte ilman Kristusta, Israelin kansan ulkopuolella ja osattomina liitoista ja niiden lupauksista, olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa. Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä.
Kristus on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi ihmisryhmää yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden muurin. Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, ja näin hän on tehnyt rauhan. Ristillä kuollessaan hän omassa ruumiissaan sai aikaan sovinnon Jumalan ja näiden molempien välille ja teki näin lopun vihollisuudesta. Hän tuli julistamaan rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä. Hän on avannut meille molemmille pääsyn Isän luo yhden ja saman Hengen johdattamina. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen.

Luuk. 10:25–37
(Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 10)

Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: »Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?» Jeesus sanoi hänelle: »Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?» Mies vastasi: »Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Jeesus sanoi: »Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.»
Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: »Kuka sitten on minun lähimmäiseni?»
Jeesus vastasi hänelle näin: »Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi.
»Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?»
Lainopettaja vastasi: »Se, joka osoitti hänelle laupeutta.» Jeesus sanoi: »Mene ja tee sinä samoin.»

******

Rukouspäiväjulistus 2024

Ekumeeninen rukousviikko