4. paastonajan sunnuntai (Laetare)

Pääsiäisjakso, paastonaika

Malmin kirkon alttari

Liturginen väri: violetti tai sininen

Kaksi alttarikynttilää

Elämän leipä

Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66: 10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella.

Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä.

Raamatun tekstit

Psalmi

Antifoni:

Iloitkaa Jerusalemin kanssa,
te kaikki, jotka sitä rakastatte!

Jes. 66: 10

Psalmi:

Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta,
ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.
  Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa,
  sinne puhkeaa virvoittava lähde,
  ja sade antaa heille siunauksensa.
Askel askeleelta heidän voimansa kasvaa,
ja he saapuvat Siioniin Jumalan eteen.
  Jumala, Herra Sebaot, kuule rukoukseni,
  älä ummista korviasi, Jaakobin Jumala!
Jumala, meidän kilpemme, katso voideltusi puoleen!
Autuas se, joka turvaa sinuun, Herra Sebaot!

Ps. 84: 6-10, 13

  Kunnia Isälle ja Pojalle
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Psalmilause

Kaikki katsovat odottaen sinuun,
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.

Ps. 145: 15-16

5. Moos. 8: 2-3

Muistakaa, kuinka Herra neljänkymmenen vuoden aikana johdatti teitä pitkällä matkallanne autiomaassa. Hän kuritti teitä ja pani teidät koetukselle saadakseen tietää, aiotteko todella noudattaa hänen käskyjään vai ette. Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.

1. Kor. 10: 1-6

Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus. Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät.

Joh. 6: 1-15

Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä.
    Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?” Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: ”Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin.” Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?”
    Jeesus sanoi: ”Käskekää kaikkien asettua istumaan.” Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan.” He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä.
    Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Päivän rukoukset

1

Taivaallinen Isä, elämän antaja.
Sinä ruokit kansasi autiomaassa taivaan leivällä,
sinä lähetit ainoan Poikasi maailmaan
elämän leiväksi.
Auta meitä hylkäämään kaikki,
mikä ei ravitse meitä,
ja elämään sinun sanastasi,
ikuisen elämän sanasta.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme kuoleman
ja ylösnousemuksen tähden.

2

Herra, meidän Jumalamme,
opeta meitä etsimään sanastasi tyydytystä
sisimpämme nälkään ja janoon,
niin kuin puu etsii juurillaan maasta
vettä ja ravintoa.
Auta meitä juurtumaan Kristukseen
ja rakentamaan elämämme hänen varaansa.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

3

Herramme Jeesus Kristus.
Sinä kutsuit tuhansia ihmisiä aterialle
ja ravitsit heidät
muutamalla leivällä ja kalalla.
Me rukoilemme sinua:
Varjele meitä epätoivolta,
kun vertaamme maailman hätää
vähäisiin antimiimme
ja voimattomuuteemme.
Anna meille uskoa nähdä ihmeesi,
ottaa vastaan lahjasi
ja jakaa runsaudestasi tarvitseville.
Ota meidät pöytävieraiksi valtakuntaasi,
sinä, joka elät ja hallitset ikuisesti.

4

Jeesus, sinä näit edessäsi
nälkäisen kansanjoukon,
jolla ei ollut mitään syötävää.
Mutta sinä siunasit
pienen pojan viisi ohraleipää ja kaksi kalaa,
ja niin ruokaa riitti tuhansille ihmisille.
Jeesus, tänäkin päivänä
me tarvitsemme sinun leipääsi.
Leipä, jota syömme, täyttää vatsamme,
mutta silti jäämme nälkäisiksi ilman sinua.
Sinä olet sanonut olevasi elämän leipä.
Kiitos, että sinä itse ruokit meitä
Raamatun sanassa ja ehtoollispöydässä.
Me ylistämme sinua.