Mark. 6:45–52

Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä edeltäkäsin vastarannalle Betsaidaan sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. Jätettyään hyvästit hän meni vuorelle rukoilemaan.

Illan tullessa vene oli keskellä järveä ja Jeesus yksin maissa. Hän näki, että opetuslapsilla oli täysi työ soutaa vastatuuleen. Neljännen yövartion vaiheilla hän tuli vettä pitkin kävellen heitä kohti ja aikoi mennä heidän ohitseen. Kun he näkivät hänen kävelevän vettä pitkin, he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan. Kaikki he näkivät hänet ja säikähtivät. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö."

Hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli tyyntyi. Opetuslapset olivat hämmästyksestä suunniltaan. Sekään, mitä leiville tapahtui, ei ollut avannut heidän silmiään. Niin paatuneet heidän sydämensä olivat.

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 108:2–7

Jumala, sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni. *
Minä tahdon laulaa ja soittaa!
      Herää, harppu, herää, lyyra, *
      minä tahdon herättää aamuruskon!
Herra, minä ylistän sinua kansojen keskellä, *
minä laulan kaikille kansoille sinun kiitostasi.
      Sinun armosi ulottuu yli taivaitten, *
      sinun uskollisuutesi ylös pilviin.
Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten, *
kirkkautesi yli kaiken maan!
      Auta meitä väkevällä kädelläsi, *
      pelasta ne, joita rakastat. Vastaa minulle!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit! *
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
      Tämä on Herran portti, *
      josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua *
ja pelastit minut.
      Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, *
      on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, *
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
      Tämän päivän on Herra tehnyt, *
      iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! *
Oi Herra, anna menestys!
      Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. *
      Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! *
Hän antoi valonsa meille.
      Käykää kulkueena lehvät käsissä, *
      ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, *
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
      Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
      iäti kestää hänen armonsa!   
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, *
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
      Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, *
      ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, *
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
      Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, *
      ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, *
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
      Kaikki te, joissa on elämän henkäys, *
      ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 75:2–8, 10–11

Me kiitämme sinua, Jumala,
me kiitämme sinua ja huudamme avuksi nimeäsi, *
me kerromme sinun ihmeellisistä teoistasi.
  – Minä, Herra, asetan määräajan *
  ja tuomitsen oikeudenmukaisesti.
Maa järkkyy, sen kansat järkkyvät, *
mutta minun pylvääni pitävät maan paikoillaan.
  – Mahtailijoille minä sanon: Älkää mahtailko! *
  ja jumalattomille: Älkää ylvästelkö!
Älkää korottako itseänne, *
älkää puhuko röyhkeästi ja uhmaillen.
  Ei idästä, ei lännestä eikä autiomaastakaan tule ketään, *
  joka heidät korottaisi.
Kun Jumala käy tuomitsemaan, *
hän korottaa ja hän alentaa.
  Minä ylistän iäti Herraa, *
  laulan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
Hän murtaa jumalattomien mahdin, *
mutta vanhurskas kohoaa kunniaan.
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Viis. 11:22–12:2

Kuin hiukkanen vaakakupissa
on koko maailma sinun edessäsi,
kuin maahan pudonnut aamukasteen pisara.
Mutta sinä olet kaikille armollinen,
koska kaikki on sinulle mahdollista,
sinä suljet silmäsi ihmisten synneiltä,
jotta he kääntyisivät,
sillä sinä rakastat kaikkea olevaa
etkä inhoa mitään luomaasi –
jos jotakin olisit vihannut,
et olisi luonut sitä.
Jos et jotakin olisi halunnut,
kuinka siitä olisi tullut mitään pysyvää?
Jos et jotakin olisi kutsunut elämään,
kuinka se olisi säilynyt hengissä?
Mutta sinä säästät kaikki,
koska kaikki kuuluu sinulle,
sinä, Valtias, rakastat kaikkea elävää,
sillä sinun katoamaton henkesi on kaikessa olevassa.
Sen tähden sinä ojennat langenneita vähä vähältä,
varoitat heitä muistuttamalla heidän synneistään,
jotta he pääsisivät pahasta eroon
ja uskoisivat sinuun, Herra.

Dan. 4:1–14

Minä, Nebukadnessar, elin rauhassa talossani ja onnellisena palatsissani. Sitten minä näin unen, ja se kauhistutti minua. Näyt, jotka vuoteellani sain, pelästyttivät minut, ja minä käskin tuoda eteeni kaikki Babylonian viisaat, jotta he ilmoittaisivat minulle unen selityksen. Silloin tulivat enteidenselittäjät, loitsupapit, kaldealaiset viisaat ja manaajat, ja minä kerroin heille unen, mutta he eivät osanneet selittää sitä minulle.

Lopulta tuli eteeni Daniel, jonka nimenä on Beltesassar minun jumalani nimen mukaisesti ja jossa asuu pyhien jumalien henki. Minä kerroin hänelle unen: ’Beltesassar, sinä ylin enteidenselittäjä! Minä tiedän, että sinussa asuu pyhien jumalien henki ja ettei mikään salaisuus ole sinulle selittämätön. Kuule uni, jonka olen nähnyt, ja selitä se. Tällaisen näyn minä vuoteellani näin:

– Oli puu keskellä maata, ja se oli ylen korkea.
Se puu kasvoi ja vahvistui,
sen latva ulottui taivaaseen asti
ja se näkyi kaikkialle maailmaan.
Sen lehvistö oli kaunis ja sen hedelmät runsaat,
ja siitä riitti ravintoa kaikille.
Sen alta hakivat suojaa maan eläimet,
sen lehvistössä asustivat taivaan linnut,
ja kaikki elävät olennot löysivät siitä ravintonsa.

Ja vuoteellani minä näyssäni uneksin, että pyhä valvojaenkeli laskeutui alas taivaasta ja huusi kovalla äänellä:

– Hakatkaa poikki se puu ja katkaiskaa sen oksat,
riipikää irti sen lehvät
ja hajottakaa ympäriinsä sen hedelmät!
Paetkoot eläimet sen alta
ja linnut sen oksilta!
Mutta sen kanto jättäkää maahan,
rauta- ja pronssikahleissa jättäkää se ruohikkoon.
Yökasteesta se kastukoon,
ja yhdessä eläinten kanssa se saakoon elantonsa
maan ruohosta.
Sen sydän lakatkoon olemasta ihmisen sydän,
saakoon se sijaan eläimen sydämen,
ja sellaisena se olkoon seitsemän vuotta.
Valvojaenkelit ovat tämän asian päättäneet,
pyhät enkelit tästä sanansa sanoneet,
jotta elävät tulisivat tietämään,
että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntia
ja että hän antaa kuninkuuden kenelle tahtoo
ja voi nostaa valtaan alhaisimmankin ihmisistä.

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.